Kansalaisliitto ry:n tarkoituksena on lisätä kansalaisten päätäntävaltaa heitä itseään koskevissa asioissa ja tarjota mahdollisuus päästä vaikuttamaan päätöksentekoon. Vaikka olemme takaisin puoluerekisteriin pyrkivä puolue, jolla on oma puolueohjelma, tavoitteemme on, että puolueiden erityisasemasta päästäisiin eroon ja puolueet palautettaisiin tavallisten kansalaisjärjestöjen asemaan.
Kannatamme kansainvälistä yhteistyötä, mutta vastustamme liittoja, jotka vievät jäseniltään niiden itsemääräämisoikeuden. Suomen tulisi rakentaa rauhaa, ei varustautua sotaan.
Kansalaisliitto on aiemmin toiminut rekisteröityneenä puolueena, ja kannatusilmoitusten kerääminen aloitetaan uudelleen sopivana ajankohtana. Puolue on alun perin perustettu toukokuussa 1994, ja se on aiemmin toiminut nimillä Vapaan Suomen Liitto, Itsenäisyyspuolue ja Tasapainon puolesta - IPU - för jämvikt. Nimi on vaihtunut kulloisenkin ajan hengen mukana, mutta perustavoitteet ovat pysyneet samoina.
Tutustu ohjelmaamme ja ole meihin yhteydessä, jos jaat arvomme ja haluaisit lisätietoja, kuinka voit tulla mukaan edistämään näitä arvoja maassamme.
- Itsenäisyyden asialla vuodesta 1994
28.1.2025
Suomen ensimmäisen presidentin, K. J. Ståhlbergin syntymästä on 28.1.2025 kulunut 160 vuotta. Ståhlbergillä oli keskeinen rooli valtiomme perustusten luomisessa. Tässä työssä nousee erityiseen arvoon hänen panoksensa Suomen ensimmäisen perustuslain laatimisessa.
Vuoden 1919 hallitusmuoto oli edistyksellisin perustuslaki aikansa Euroopassa. Sen kirjainta ja henkeä on syytä tarkastella, kun yhteiskuntamme on taas ajautunut vakavaan murrosvaiheeseen. Valtion perustukset ovat pahasti rapautuneet, ja voi todeta, että suomalainen kansanvalta ei ole muodostunut sellaiseksi, joksi K. J. Ståhlberg sen tarkoitti.
Maamme perustuslakeihin on aina sisältynyt säännös, jonka mukaan kuntia suurempien alueiden hallinnosta päätetään lailla. Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi vielä kansanedustajana ja lainvalmistelukunnan jäsenenä. Vuonna 1930 hän oli puheenjohtajana aluehallintoa käsitelleessä komiteassa, joka esitti Suomeen maakuntien itsehallintoa. Itsenäisyyden aikana on tehty yli 50 yritystä toteuttaa maakuntien itsehallinto, jota ei ole vieläkään saatu aikaan. Suomi on lähes ainoa läntisen Euroopan maa, jossa ei ole alueellista itsehallintoa. Maassamme ei itsenäisyyden aikana ole säädetty yhtään lakia, jolla demokratiaa olisi syvennetty tai laajennettu Ståhlbergin tarkoittamaksi kansalaisvallaksi.
Eläkepäivinään K. J. Ståhlberg asui Helsingin Kulosaaressa, joka 1944 asti oli itsenäinen maalais-kunta. Se ja joukko muita Helsingin lähikuntia pakkoliitettiin tuolloin pääkaupunkiin. Kulosaaressa kunnan hallinto oli järjestetty kevyellä organisaatiolla, jossa puoluevalta ei päässyt vaikuttamaan. Kunnanvaltuutetut valittiin yhteisestä ehdokaslistasta, joista valituiksi tulivat sellaiset henkilöt, joiden tiedettiin pystyvän edistämään kunnan oloja ja osaavan tehdä muutakin kuin puhua. K. J. Ståhlberg kävi epätoivoisen taistelun pienen kotikuntansa itsenäisyyden puolesta, mikä kertoo hänen ajatuksistaan kunnallisesta itsehallinnosta. Pientenkin kuntien asiat ovat nykyään alistetut puoluetoimistojen vaikutusvaltaan. Laki hyvinvointialueista vie suuren osan kunnan itsenäisestä päätösvallasta, ja hallitukset ovat toteuttaneet kuntaliitoksia, mikä on johtanut kansalaisvallan kaventumiseen entisestään.
Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, joka ei ole kansanvaltaa. Puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon, eivätkä pysty puolustamaan kansalaisia vahvoja taloudellisen vallan käyttäjiä vastaan. Kansalaisten ponnisteluin kuntiin on saatu sitoutumattomia valtuusto-ryhmiä epäoikeudenmukaisesta vaalirahoituksesta ja ehdokasasettelusta huolimatta.
Yhteiskuntamme kriisi johtuu siitä, että valtapuolueet ajavat muiden kuin kansalaisten asiaa. Tämän vuoksi puolueiden ja niiden edustajien etuoikeudet on poistettava. Puolueet on palautettava muiden kansalaisjärjestöjen asemaan puoluelain kumoamisella ja valtion varoista tapahtuvan puoluetuen lopettamisella.
Kansalaisvallan lisäämiseksi myös vaalilainsäädäntöön ja hallitusmuotoon tarvitaan muutoksia.
Asiaa on valmisteltu eri puolella Suomea kokoontuneissa "Kansalaisoikeudet perustuslakiin" - työpajoissa. Kansalaisyhteiskunnan toteutuminen edellyttää vapautumista puolueiden diktatuurista ja maamme perustuslain kokonaisvaltaista uudistamista.
27.1.2025
Lontoossa 5. toukokuuta 1949 perustettu Euroopan neuvosto (EN) on maanosamme vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se koostuu nykyisin 46 jäsenvaltiosta. Neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen. Tärkeimpänä keinona tässä työssä ovat sopimukset ja niiden täytäntöönpanon valvonta.
Suomi liittyi EN täysjäseneksi vuonna 1989. Neuvoston sitovia instrumentteja ovat valtiosopimukset, joita on neuvostolla yhteensä 224. Suomi on sitoutunut (ratifioinut, hyväksynyt tai liittynyt) 115 näistä. Neuvosto ei voi säätää jäsenmaiden lakeja, mutta sen suositukset ovat niitä velvoittavia.
Neuvoston suurimpia huolenaiheita ja yksi keskeisimmistä tavoitteista on paikallisen ja alueellisen demokratian vahvistaminen, mitä neuvosto pitää välttämättömänä vastavoimana globalisaatiolle.
Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi on 2008 antanut alueellisesta demokratiasta suosituksen 240. Sen valmistelu aloitettiin Helsingissä 2002. Suomi sai 15.10.2024 Euroopan neuvostolta huomautuksen muun muassa maakuntahallinnon puutteellisuuksista. Jo vuonna 2011 antamassaan maamme kunta- ja aluedemokratiaa koskevassa maa-arviossa (suositus 311) Euroopan neuvosto nosti esille kielteisessä mielessä keskushallinnon otteen vahvistumisen maassamme. Suosituksessaan 396 vuodelta 2017 Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi esitti, että neuvoston ministerikomitea ottaisi yhteyttä viranomaisiin Suomessa, muun muassa maakuntauudistuksessa aitojen itsehallinnollisten alueiden muodostumiseksi, mukaan lukien niiden verotusoikeuden.
Lokakuussa 2024 Suomesta antamassaan maa-arviossa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi kehottaa neuvoston ministerikomiteaa ja parlamentaarista yleiskokousta Suomea koskevassa toiminnassaan ottamaan huomioon eurooppalaisen paikallisen itsehallinnon peruskirjan seurantaa koskevan suosituksen ja sen perusteluosan.
Sisäisen demokratian puuttuminen
Suomessa ei ole säädetty yhtään lakia, jolla perustuslain tarkoittamaa kansalaisvaltaa olisi luovutettu suomalaisille. Pälkäneellä järjestettiin 7.1.2012 "Suomen tie Ilkka Hakalehdon viitoittamana" -niminen seminaari ja kansalaiskokous. Tilaisuudessa hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan, että Suomesta puutuu maan sisäinen demokratia ja päätettiin käynnistää lainsäädännön uudistaminen. Se aloitettiin maakuntalaista ja asian valmistelu käynnistyi Pohjois-Karjalaa koskevalla selvityksellä. Tänä keväänä valmistuva selvitys osoittaa talouselämän vahvan otteen tämän maakunnan nykyisessä hallinnossa.
Sisäisen demokratian puuttuminen asettaa suomalaiset huonompaan asemaan EU:ssa kuin yhdenkään toisen maan kansalaiset. Olemme riippuvaisia sellaisesta valtioiden kollektiivisesta hyväntahtoisuudesta, jota historia ei tunne.
Se, että Euroopan neuvosto kiinnittää huomiota yhteiskuntamme hallinnon ongelmiin on merkittävä kädenojennus suomalaisille. Tämän vuoksi on toivottavaa, että mahdollisimman monet yhtyvät alla olevaan vetoomukseen, jonka on laittanut vireille Yrittäjien tuki ry.
Vetoomus löytyy adressipalvelusta: adressit.com nimellä
"Vetoomus EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEALLE".
Alla vetoomuksen johdanto lainattuna.
EUROOPAN NEUVOSTON MINISTERIKOMITEALLE
Vetoomus
Suomi saavutti itsenäisyyden Venäjän vallankumouksen mainingeissa ja maamme pienin maakunta, Ahvenanmaa, itsehallinnon Kansainliiton päätöksellä. Hallinnon alamaisuuteen pakotetut Suomen kansalaiset pyytävät Euroopan neuvoston ja sen jäsenmaiden myötävaikutusta oikeusvaltion ja demokraattisen kansalaisyhteiskunnan toteuttamiseen.
Pyydämme, että Euroopan neuvoston ministerikomitea asettaa sopivaksi katsovansa toimielimen selvittämään, täyttääkö Suomi demokratiana ja oikeusvaltiona Euroopan neuvoston jäsenyyden edellytykset ja tarvittaessa vaatii Suomen valtiota korjaamaan epäkohdat ja puutteellisuudet.
Autamme mielellämme sanotun selvitystyön edellyttämässä tiedonhankinnassa.
24.1.2025
Kansalaisliitto on pitänyt ylimääräisen kokouksen 18.1.2025. Kokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Päivi Järnfors sekä jäseniksi Henri Aitakari, Risto Boxberg, Marjatta Herrala, Juho Tanila ja Lena Wiksten sekä varajäseniksi Michael Ekman, Nasser Khleif ja Christian Mauchauffee.
Hallitus on järjestäytynyt seuraavasti: 1. varapuheenjohtajana toimii Juho Tanila ja 2. varapuheenjohtajana Lena Wiksten. Taloudenhoitajana ja sihteerinä toimii Henri Aitakari.
Ylimääräinen kokous pidettiin, koska edellisen hallituksen puheenjohtaja ja suuri osa jäsenistä erosi tehtävästään vuoden 2024 aikana. Yhdistyksen toiminnan varmistamiseksi uuden hallituksen valitseminen oli välttämätöntä. Sen toimintakausi kestää seuraavaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen saakka.
Seuraavaksi hallitus ryhtyy töihin Kansalaisliiton toiminnan kehittämiseksi ja tunnettavuuden edistämiseksi.
Vaasan piiriin on perustettu uusi Kansalaisliiton toimintaryhmä 8.10.2022. Ryhmään voivat liittyä kaikki Vaasan piirin alueella asuvat Kansalaisliiton jäsenet sekä puolueen kannattajat. Ryhmän tarkoitus on edistää puolueen näkyvyyttä piirin alueella ja etsiä ehdokkaita vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Ryhmän ovat perustaneet Päivi Järnfors Vaasassa ja Juho Tanila Seinäjoelta. Ryhmästä kiinnostuneet voivat ottaa siihen yhteyttä täällä.
"Kansojen elämäntie ei ole tasaista nousua ylöspäin, niin kuin mielellämme
toivomme. Toisinaan se painuu laakson pohjaan - laaksoon, joka voi olla syvä kuin
rotko. Mutta laakson pohjalta nousee polku rinnettä ylös. Nousu on milloin loivempi,
milloin jyrkempi. Mutta aina päästään lähemmäs aukeita, vapaita aloja, joista
Jumalan taivas yhä valoisampana eteen aukenee." Lue lisää
Kansalaisliitto jatkaa tutulla ipulaisella linjalla ja tavoittelee parhaita mahdollisia asioita suomalaisten hyväksi. Jos ohjelmamme puhuttelee Sinua ja olet kanssamme samaa mieltä, niin miksi et tulisi mukaan kanssamme muuttamaan sanoja teoiksi? Lue lisää.
Suomen asema vakaana, rauhaa edistävänä, puolueettomana ja sotilasliittoihin kuulumattomana maana on vaakalaudalla. Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet suomalaiset pohtimaan turvan hakemista Nato-jäsenyydestä. Tätä esittävät eivät tunne historiaa, jonka valossa on helppo nähdä Venäjän intressit Suomen alueeseen. Lue lisää.
Puolueettomuuspolitiikka on parasta rauhantyötä. On kehitettävä kansojen yhdenvertaisuuteen perustuvaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Sitä tarvitaan maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisuun.
Suomen varautumisen osalta on tärkeintä pitää maamme mahdollisimman omavaraisena erityisesti elintarvikkeiden ja energian, mutta myös muun keskeisen tuotannon suhteen.Viimeaikaiset tapahtumat eivät ole jättäneet kylmäksi ketään. Viimeisimmätkin uneksijat, joita politiikka ei kuulemma kiinnosta, seuraavat nyt kansainvälisen politiikan uutisia herkeämättä ja miettivät, miten heille itselleen mahtaa tässä lopulta käydä. Jos nyt mitään hyvää tässä tilanteessa voi olla, niin juuri se, että ihmiset havahtuvat hereille...
