Hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta

Tässä hahmotelmassa kuvataan toteutustapa kuntarahan luomiseksi, joka toteuttaa kuntalaisten tahdon, poistaa rakenteellisen työttömyyden, ei vaadi verotusta, eikä aiheuta velkaantumista. Koska tämä saattaa kuulostaa ensi alkuun mahdottomalta, kannattaa lukea tämä ehdotus läpi huolella ja kriittisesti. Perusajatuksena on kunnallistasolla järjestettävä suora kansanäänestys, jonka perusteella valitaan toteutettavat kohteet. Raha luodaan näissä kohteissa tehtävää työtä vastaan, ja hallinto rahoitetaan luomalla tämän lisäksi tietty prosenttiosuus hallinnolle. Luotu raha ja sen siirrot hallinnoidaan julkisessa kuntapankissa kryptografian avulla. Raha kiertää luomisen jälkeen verottomasti.

Järjestelmää voi ajatella sovellettavaksi valtionkin tasolla, mutta tässä keskitytään toimintaan kuntatasolla, ja tälläkin tasolla pienimuotoisena. Yksityiskohtia lienee mahdotonta päättää muuta kuin käytännön kokemuksen kautta, joten lukijaa kehotetaan keskittymään perusajatukseen ja vapaasti kehittämään parannusideoita. Tarkoituksena on lähinnä antaa käsitys siitä, miten nykyisestä poikkeava rinnakkainen rahajärjestelmä on konkreettisesti mahdollista luoda, vieläpä melko pienillä kustannuksilla. Ajatellaan tässä konkretian vuoksi, että kyseessä on Porin kaupungin luoma valuutta, jota kutsutaan "markaksi".

​

Suora kansanäänestys kuntalaisten toivomista hankkeista

Rahan luominen alkaa siitä, että kerätään lista porilaisten ehdottamista toteutuskohteista. Esimerkiksi listassa voisi olla lastenhoitajien palkkaaminen Pärnäisten lastenkotiin, aurinkosähkökoulutusohjelman perustaminen yliopistokeskukseen, jäähallin peruskorjaus tai retkeilyreitin rakentaminen Ulasooriin. Tämän listan kerääminen lienee helpointa netin kautta, jossa listalle pääseminen edellyttää esimerkiksi sitä, että kymmenen ihmistä tukee ehdotusta.

Kun lista on kerätty ja sopivasti organisoitu, se julkaistaan Porin kaupungin sivuilla ja kunnan asukkaat voivat äänestää haluamiaan kohteita. Äänestys voidaan toteuttaa joko fyysisesti, tai sen lisäksi (tai sijasta) netin välityksellä.

Nettiäänestys pitää toteuttaa niin, että:
1) äänestystulokset ovat julkisia,
2) jokainen voi varmistaa oman äänensä rekisteröitymisen,
3) voidaan kohtuullisesti varmistua siitä, että äänestystuloksessa ei ole vilppiä, joka aikaisempien kohtien toteutuessa tarkoittaa sitä, että äänestyksessä ei ole "ylimääräisiä ääniä."

Esimerkiksi seuraava tapa vastaa kohtuullisen hyvin näihin haasteisiin: jokaiselle äänioikeutetulle toimitetaan äänioikeuden todistamista vastaan kryptografiassa käytetty yksityinen ja julkinen avain. [Kryptografiaa tuntemattomalle enemmistölle lukijoista tässä riittää todeta, että salassa pidettävä yksityinen avain on yksinkertaisesti iso luku (esimerkiksi 200:n numeron pituinen), ja julkinen avain on tämän avulla generoitu toinen luku, joka voidaan turvallisesti julkaista. Näitä voidaan yhdessä käyttää eri tavoin mm. suojaamaan tai allekirjoittamaan tietoa, kuten seuraavassa nähdään.] Eräs tapa on se, että kunta tulostaa fyysisiä kortteja, joissa on satunnaisia yksityinen/julkinenavainpareja. Kunta tallettaa listan korteissa olevista julkisista avaimista, mutta hävittää tiedon yksityisistä avaimista korttien tulostamisen jälkeen. Äänioikeutetut voivat todistamalla henkilöllisyytensä hakea tällaisen kortin, siten että avainpari ei yhdisty henkilöllisyyteen (esimerkiksi kortin voi nostaa useita kortteja sisältävästä laatikosta). Sopivin väliajoin käyttämättömät kortit tarkistetaan, ja tätä kautta kunta saa kerättyä listan jaetuista julkisista avaimista, mutta ei tietoa siitä, mikä avain on kenelläkin. Mikäli tämä keino arvioidaan liian työlääksi eikä äänestystä koeta kriittiseksi, voidaan avaimet lähettää äänioikeutetuille postilla. Mahdollista on myös, että äänioikeutetut itse tekevät avainparin ja käyvät rekisteröimässä julkisen avaimen. Oleellista on, että kaikilla äänioikeutetuilla - ja vain heillä on yksityinen ja sitä vastaava julkinen avain, ja julkiset avaimet ovat kunnan tiedossa.

​

Nettiäänestys tapahtuu nyt seuraavasti: äänioikeutettu valitsee Porin kaupungin sivuilla olevasta kohdelistasta kannattamansa kohteet (esimerkiksi lastenhoitaja Pärnäisiin ja retkeilyreitti Ulasooriin) tietokoneellaan olevan ohjelman avulla. Ohjelma allekirjoittaa valinnat digitaalisesti käyttäjän yksityisen avaimen avulla, ja lähettää nämä tiedot Porin kaupungin palvelimelle, joka digitaalisen allekirjoituksen perusteella tarkistaa, että käyttäjällä on äänioikeus, kirjaa tulokset muistiin, ja julkaisee äänet.

Lopputuloksena äänestyksestä on tärkeysjärjestys, johon kuntalaiset sijoittavat ehdotetut hankkeet. Porin kaupunki julkaisee tämän tuloksen, ja koska yksittäisten ihmisten antamat äänet (mutta ei ihmisten henkilöllisyyttä) ovat julkisia, äänestystulos on kaikkien tarkistettavissa.

Kohteiden valinta ja rahoitus

Äänestyksen perusteella rahoitetaan esim. 100 eniten ääniä saanutta ehdotusta, tai lisätään projekteja yksitellen suosituimmasta alkaen, tai toteutetaan niin monta, että arvioitu työmäärä kattaa kunnan kaikki työttömät. Tämä rahoitus voi jatkua kohteesta riippuen siihen asti, kunnes kohde on valmis, tai esimerkiksi vuodeksi tai kolmeksi kerrallaan. Porin kaupunki nimittää jokaiseen rahoitettavaan kohteeseen projektipäällikön ja kirjurin ja mahdollisesti muuta tarvittavaa henkilöstöä. Lisäksi projektille annetaan tunnus rahan luontia varten.

Kunta itse luo rahan, jolla hankkeet rahoitetaan. Otetaan esimerkiksi Ulasoorin retkeilyreitti, jonka puolesta porilaiset viisaina ihmisinä äänestivät. Projektia vetämään nimetään erätaidoistaan tunnettu Matti Ulasoorista. Matti arvioi projektin alkuun saattamiseen tarvittavan henkilömäärän (otetaan esimerkin vuoksi maanmittaaja ja laavunrakentaja) ja muut resurssit (esimerkiksi moottorisaha ja hirsiä). Hän julkaisee tiedot Porin kaupungin Ulasoorin retkeilyreittiä varten perustetulla sivulla, jonka kautta ihmiset voivat hakea projektiin töihin, tai antaa tarjouksia tarvittavasta materiaalista. Annettujen tarjousten perusteella Matti palkkaa maanmittaajan ja laavunrakentajan ja valitsee toimittajan moottorisahalle ja hirsille.

Joka päivä kirjuri kerää tiedot siitä, montako tuntia työntekijät ovat työskennelleet projektille, sekä laskut toimitetuista materiaaleista, sekä pitää kirjaa näiden laskutusosoitteista. Nämä tiedot ovat julkisia. Näiden perusteella hän kirjaa päivittäin maksutapahtumat, ja näin tehdessään luo siihen tarvittavan rahan.

Rahajärjestelmä toimii seuraavasti. Kunnalla on kuntapankki, joka vastaa rahan luomisesta ja pitää siitä kirjaa. Yksi mahdollisuus on, että kunnalla on fyysinen rahapaino, mutta keskitytään tässä pienemmän vaadittavan alkuinvestoinnin vuoksi toiseen vaihtoehtoon, jossa kuntapankki toteutetaan elektronisesti.

Kuntapankki toimii vastaavasti kuin esimerkiksi bitcoinin lohkoketju, mutta sen toiminta ei ole hajautettua. Kuntapankki luo rahan ja pitää kirjaa kaikista tehdyistä rahasiirroista. Vastaavasti kuin bitcoinissa, kaikki tehdyt siirrot ovat julkisia, mutta siirtäjien henkilöllisyydet eivät ole tiedossa. Rahan luominen ja siirtäminen toimii kryptografisesti yksityinen/julkinenavainparin avulla. Toisin kuin edellä kuvatun äänestyksen tapauksessa, tässä jokainen käyttäjä voi vapaasti luoda haluamansa määrän avainpareja, eikä henkilöllisyyttä täydy varmentaa.

Rahan luonti

Raha luodaan seuraavasti. Kirjurin päivittäin kirjaamien työntuntien ja laskujen perusteella hän kirjaa kuntapankkiin maksutapahtuman projektitunnukselta työn tekijälle tai tuotteen toimittajalle. Kuntapankissa kaikki siirrot ovat siis julkisia ja jokaisen nähtävissä. Periaatteessa se on yksinkertaisesti iso tietokanta, jossa on seuraavanlaisia rivejä:

...
42346463238746823 → 12373774428374653 27.30 mk 485735
12387126836343645 → 33362328368172601 1.50 mk 377123
19823791123634876 → 34242334433127341 147.00 mk 323310
PORI_ULASOORI_RETKEILYREITTI → 32464644400984343 160.00 mk 873621 *
PORI_ULASOORI_RETKEILYREITTI → PORI_HALLINTO 24.00 mk 239183 **
23447440094850548 → 00575793487593487 14.30 mk 913771
32464644400984343 → 49873461231278631 2.00 mk 943231
...
Esimerkiksi yllä (rivillä *) PORI_ULASOORI_RETKEILYREITTI on Ulasoorin retkeilyreittiprojektin julkinen avain, ja vastaanottaja 32464644400984343 on 8tuntisen työpäivän tehneen Matin omistama julkinen avain. Tämä rivi tietokannassa luo 160 markkaa, ja maksaa Matin palkan siirtämällä sen Matin julkiselle avaimelle. Lopussa oleva numerosarja 873621 on digitaalinen allekirjoitus, jolla voidaan varmistaa, että vain lähettäjän yksityisen avaimen omaava henkilö on voinut tehdä tämän tapahtuman. Kaikille toteutettaville projekteille ja vain niille annetaan oikeus luoda rahaa. Koko tietokanta on julkinen, ja projektien julkiset avaimet on julkaistu, joten on tarkistettavissa, että raha luodaan järjestelmään vain niiden toimesta. Kunkin projektin kirjuri säilyttää kuitit tehdyistä työtunneista. Maksutapahtumat (kuten rivi *) lähetetään netin kautta kuntapankin palvelimelle, joka tarkistaa ne ja kirjaa ne tietokantaan.

[Hieman teknisemmin: vastaavasti kuin bitcoinissa, jokaisesta maksutapahtumasta eli transaktiosta tehdään yllä kuvatun kaltainen rivi, jossa on lähettäjän julkinen osoite, vastaanottajan julkinen osoite, markkamäärä ja lähettäjän allekirjoitus. Transaktio allekirjoitetaan digitaalisesti käyttäen lähettäjän yksityistä avainta. Transaktio lähetetään kuntapankkipalvelimelle, joka tarkistaa, että allekirjoitus on oikein, ja että lähettäjällä on varaa tehdä siirto (laskemalla lähettäjän saldo aikaisempien tapahtumien perusteella) tai että kyseessä on toteutettava projekti, ja jos niin on, kirjaa sen järjestelmään.]

Kaikista tehdyistä työtunneista luodaan rahaa myös Porin kaupungille, esim. 15% työtunnin arvosta. Tämä vastaa nykyjärjestelmän kunnallisveroa. Yllä olevassa taulukossa tämä on rivi **.

Tämä järjestelmä on "työkantainen" siten, että valuutan suhde työtuntiin on vakio, vastaavasti kuin aikaisempi kultakanta pyrki pitämään valuutan suhteen kultaan vakiona. Järkevää lienee valita rahayksikkö siten, että työtunnin arvo uudessa valuutassa vastaa suurin piirtein työtunnin arvoa nykyvaluutassa. Ainakin lähtökohdaksi sopinee se, että jokaisen julkisen työntekijän tuntipalkka on sama, esimerkiksi 20 markkaa. Erilaisia muunnelmia ja parannuksia voi kehittää lähes loputtomasti.

Kun raha on tullut luoduksi sekä työntekijälle (rivi *) että hallinnolle (rivi **), se kiertää sen jälkeen vapaasti ja verottomasti. Kaikki yksityiset maksutapahtumat kirjataan vastaavalla tavalla kuntapankkiin: rahan lähettäjä tekee maksutapahtuman, allekirjoittaa sen yksityisellä avaimellaan, ja lähettää tämän kuntapankkipalvelimelle. Esimerkiksi tietokantataulun rivi

32464644400984343 → 49873461231278631 3.00 markkaa tulee siitä kun Matti osti valveutuneesta lähipanimosta oluttuopin rankan mutta miellyttävän työpäivän jälkeen. On yksinkertaista rakentaa kuntapankin tietokannalle erilaisia käyttöliittymiä, joilla rahan lähettämisen lisäksi näkee omien julkisten avaimien saldot ja tilitapahtumat, vastaavasti kuin nykyisissä verkkopankeissa.

Inflaatio pysynee kurissa, koska valuutan arvo on suoraan sidottu työhön. Valuutan kokonaismäärä selviää reaaliaikaisesti kuntapankin palvelimelta. Sanomattakin lienee selvää, että tietoturvan kuntapankin palvelimella pitää olla aukoton ja siitä on otettava varmuuskopioita. Tietokanta on julkinen, joten on myös valuutan käyttäjien etujen mukaista ottaa siitä itse varmuuskopioita. On huomioitavaa, että jokainen voi tarkistaa tietokannan eheyden julkisilla tiedoilla: tarvitaan vain toteutettavien projektien julkiset avaimet, sekä tarkistus, että jokainen transaktio on oikein allekirjoitettu. Mikäli valuutalle löytyy käyttäjiä ja kannatusta, yksityiset markkinat tarjoavat tälle markkataloudelle ajan myötä muita tarvittavia tuotteita ja palveluja kuten esim. vaihtokurssin muihin valuuttoihin ja kultaan.

Lisähuomioita

Ajatuksena on, että markkavaluutta tulee nykyisen euron rinnalle, mikä ei vaadi kunnalta juuri järjestelyjä. Periaatteessa järjestelmää voi soveltaa kunnan ohessa muuhunkin riittävän laajaan joukkoon ihmisiä, esimerkiksi yritykseen, seuraan tai puolueeseen. Pidemmälle mentäessä, jos raha halutaan taata fyysisesti, on mahdollista rahoittaa kunnalle tehtaita, jotka valmistavat tuotteita joiden tuottamiseen kunnalla on hyvät edellytykset esimerkiksi perunoita, sopivaa metallia, tai vaikkapa aurinkopaneeleja joiden tuotto kerätään talteen, ja ne ovat vaihdettavissa valuuttaan sillä kurssilla mikä määräytyy varastojen koon suhteesta liikkeellä olevan valuutan määrään.