Suomen on syytä palata 

Paasikiven-Kekkosen linjalle

Suomen asema vakaana, rauhaa edistävänä, puolueettomana ja sotilasliittoihin kuulumattomana maana on vaakalaudalla. Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet suomalaiset pohtimaan turvan hakemista Nato-jäsenyydestä. Tätä esittävät eivät tunne historiaa, jonka valossa on helppo nähdä Venäjän intressit Suomen alueeseen.

Tällä hetkellä Suomi tai sen alue eivät muodosta uhkaa Venäjälle, eikä Venäjä myöskään uhkaa Suomea. Venäjä ei tuhonnut Suomea iso- ja pikkuvihan aikana, ei vuosien 1808 - 09 sodassa, vaan antoi Suomelle autonomisen aseman, eikä myöskään toisessa maailmansodassa, jossa Suomi oli liittoutunut natsi-Saksan kanssa.

Venäjälle ja Neuvostoliitolle on aina riittänyt, että Suomen aluetta ei käytetä uhkaamaan sitä tai sen omia, strategisesti tärkeitä alueita. Uhan Venäjä pyrkii estämään ja onkin aina estänyt, raskain seurauksin Suomelle.

Suomi oli onnistunut vuosikymmenet elämään rauhanomaisesti, pysyttyään puolueettomana maana sotilasliittojen ulkopuolella. Kansaa kuulematta ja ilman sen suostumusta Suomi on luopunut maan turvallisuuden varmistaneesta Paasikivi-Kekkosen linjasta.

Isäntämaasopimus, joka ilman eduskunnan päätöstä vuonna 2014 solmittiin Naton kanssa, antaa tälle sotilasliitolle oikeuden tuoda ydinaseet Suomeen. Jo tästä muodostuu uhka Venäjälle. Jäsenyys tekisi maastamme Naton eteen työnnetyn tukikohdan Venäjän rajalle ja samalla tämän suurvallan ensi-iskun kohteen missä tahansa sen aseellisessa konfliktissa Euroopassa.

Lokakuussa 1962 maailma oli ydinsodan partaalla Neuvostoliiton laivatessa ydinaseita Kuubaan ja USA:n uhatessa maata ydinaseiskulla. Tämä vältettiin Neuvostoliiton peräännyttyä hankkeesta.

On ensiarvoisen tärkeää, että maamme puolueettomuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus kirjataan Suomen perustuslakiin. Tästä on tehty kansalaisaloite, jonka vastuuhenkilöinä ovat mm. Kansalaisliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Kannata kansalaisaloitetta täältä.